Suomi iččenäistüi vuvvel 1917, min peräs Päivännouzu-Karjalas borčuidih Suomen da Ńevvokundu-Veńan välizet heimovoinat. Heimovoinoin jälles, vuvvel 1920, riäjittih Tartun linnas, Eestis, rauhuonriäjites. Suomelazet kommunistat Edvard Gylling da Jaakko Mäki sego karjalaine kommunistu Vasili Kudžijev alustettih Vladimiran Leninan miärävös Päivännouzu-Karjalah Karjalan Ruadairahvahan Kommunan (KRK). Sih kuuluvuttih 43 volostia Anuksen, Petroskoin, Povenčan da Kemin ujezdois. Kommuunan pinduala oli 115 000 neliökilometrua. Erähii karjalazii ei taki himoittannuh liittüö ruadairahvahan kommuunah. Nenga oza Vienan dai Pohjois-Anuksen eläjis nouzi kabinah vuozil 1921–22. Heimovoinoin da Karjalan rahvahannouzun jälgennü kaikkiedah 11 000 päivännouzukarjalastu pageni Suomeh. Näijen imehnizien jälgeläzii vie nügöigi eläü Suomes.
FIGUR. Ńevvokundu-Veńan flagu v. 1918–37
(Author: GARY VAN DER MERWE. From Wikipedia, the free encyclopedia. "I, the author of this work, hereby release it into the public domain." (2006). – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/47/Flag_RSFSR_1918.svg/354px-Flag_RSFSR_1918.svg.png.)
FIGUR. Ńevvokundu-Veńan gerbu v. 1920–54. – http://images.geraldika.ru/100/rsfsr.gif
DOKUMENTU. "Internatsionalu". Ńevvokundu-Veńan v. 1917–22 dai Ńevvokunduliiton valdivogimnu v. 1922–43 (1944).
Ezitüs horan da orkestranke veńan kieleh. – http://download.sovmusic.ru/m32/intern.mp3
Liirikku suomen kieleh. – http://kimmoelaine8c.blogspot.com/
Liirikku veńan kieleh. – http://www.sovmusic.ru/text.php?fname=intern
FIGUR. Päivännouzu-Jevroppu v. 1918 da rahvahanvoinan algu Veńal. – http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/east_eur1918.gif
FIGUR. Päivännouzu-Jevroppu v. 1919 da vuvven 1920 alus. Rahvahanvoinu Veńal. – http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/east_eur1919.gif
FIGUR. Päivännouzu-Jevroppu v. 1921–22. – http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia1921.gif
FIGUR. Heimovoinat v. 1918–22. – http://www.vapaussota.com/ajankohtaista/kartta.jpg
FIGUR. Suomen da Ńevvokundu-Veńan välizen Tartun rauhuonriäjiteksen (1920) raja. – http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/historia/isot_kuvat/tartto.html
DOKUMENTU. Suomen da Ńevvokundu-Veńan välizen Tartun rauhuonriäjiteksen tekstu. – http://kimmoelaine8a.blogspot.com/
– http://minchanin.esmasoft.com/maps/ussr1939/maps/02.jpg
– http://minchanin.esmasoft.com/maps/ussr1939/maps/01.jpg
FIGUR. Karjalan Ruadairahvahan Kommunan aloveh v. 1920
© Kimmo E. Laine 2007.
Vuvvel 1923 Päivännouzu-Karjalas muovostettih Karjalan Autonomine Sotsialistine Ńevvokundutazavaldu (KASŃT). Iel mainittuloin 43 kunnan lizäkse sih liitettih vie alovehii Muurmannin raududorogan päivännouzupuolel sego Pudožan aloveh Onegan päivännouzurannal. Näijen alovehien keral Karjal sai äijü uuttu rahvastu, a se oli enimüölleh veńalastu. Vuvvel 1924 Ńevvokundu-Karjal sai ičelleh vie Šoutaŕin vepsäläisalovehen. Tazavallan pindualakse rodih 146 000 neliökilometrua.
Autonomizen tazavallan johtos ruattih samat suomelazet kommunistat kui ennepäi ruadairahvahan kommuunan johtos. Ainos puolistes- sego čurapolitiekas Karjal oli Moskun alaine. Ńevvokundu-Veńan keskusjohto kačoi taki tarkah, midä suomen ruskiet Karjalas konzugi luajittih. Gyllingan aijal rodih Karjalas kehitestü kuľturnoin elaijan dai elovundutoimiloin alal. Rajonoin rajat kullettih rahvahallizusrajoi müö. Vienan Karjalas školien opastuskielennü käütettih suomie, eigo enämbi veńua kui čuarin vallan aijal. Karjalan omal meččütrustil Karellesal anikko oli omat torgupertit kapitalistizis Pohjoismualois. Anuksengi veńankielizet školat pürrittih 1930-luvun allus suomelaistamah, a karjalan kieldü ei niisgi otettu käüttöh. Vuozil 1930–34 Suomes Ńevvokunduliittoh loikkai 12 950 Suomen rahvalastu. Heil oli luja oza, gu heidü arveldih špionoikse. Vuozil 1931–35 Ńevvokundu-Karjalah muuttih vie 6 000–6 500 amerikansuomelastu. Oza heis lähti müöhembin Suomeh libo järilleh Amerikkah.
Tverin Karielas Süväin-Veńal opittih kehittiä karjalale omua kirjukieldü vuozil 1928–39. Pohjannu oldih latinalazet bukvat. Vuvvel 1930 Moskun oblastin školaozakundu pidi enzimäzet kursat karjalan kielen opastajile. Lihoslavlih alustettih opastaioppikundu da Kalininan (Tverin) pedagougizeh instituuttah karjalaine ozakundu karjalakielizien opastajien školittamizekse. Käütettih karjalua aśśoinhoidokielennü, julgastih opastuskirjoi, gaziettoi da ühteskunnallistu kirjallizuttu. Sügüzül 1932 ruvettih karjalan kieldü opastamah 54 karjalazes školas enzimäzel da toizel kluasal. Veńalazien kirjuttajien kirjoi kiänettih karjalakse, alustettih bibliotiekkoi da lugupertilöi. Jo karjalankielizien gaziettoin enzimäzis nomerois oli kuavakse karjalazien runoilijanalguloin tuottehii. Vallittih kümmene rahvahallistu školua, mis karjalankieline opastus jatkui kolmanden kluasan loppussah.
FIGUR. Tverin muan rahvahuot läs 1920-luvul – v. 1937
(СИНИЦИН, С.Д. [NO DATE]: Карта Тверского края. По материалам Комиссии по изучению племенного состава населения Академии наук СССР. − http://www.library.tver.ru/karel/kart_1.gif.)
FIGUR. Tverin Karielan ili Lihoslavľan, Maksuatihan, Ruameškan da Tolmačin rajonoin kartu-shemu v. 1932
(VERŞINSKIJ, A.N. 1932: Ucebnoj karta naçionaljnoiloin karielazin raijonoin. L. Kalinin: ed. Pedagog. Institutan Zonalnoin Politiko-Pedagogiçeskoj stancijan. – http://www.library.tver.ru/karel/kart1_0.gif.)
DOKUMENTU. "Internatsionalu". Ńevvokundu-Veńan v. 1917–22 dai Ńevvokunduliiton valdivogimnu v. 1922–44.
Liirikku karjalan kieleh. – http://www.geocities.com/Athens/4280/internacionala.htm
Suomen Pohjois-Karjalas, Karjalankannaksel da Luadogan meren randamil Suomen iččenäistümizen jälgeine aigu talvivoinassah oli kuľturnoin da elovundutoimien nouzun aigua. Suomen Pohjois-Karjalas rodih oma muakundu vuvvel 1936. Suomen Karjalan pravoslaunoin da luterilazen rahvahan välil oli äijü hüviä ühtesruaduo kuľturnoin da školaelaijan alovehil. Karjalankielizeh Raja-Karjalah rubei taki muuttamah äijü luterilazii ruadoniekkoi, kai alovehen školat oldih suomenkielizii, eigo karjalan kieldü ni vouže käütettü opastuskielennü.
Ńevvokundu-Karjalan olot pahettih Josifan Stalinan aijal, alukse hiľľakkazih, sit vähän raviembah. Kontupohjan bumuagukombinuattu (1930) dai muu Karjalan meččütevollizus otettih Moskun tarkah kačondah. Mužikat opittih suaha vägeheze liittümäh kolhozoih. Veńalazien miärü Ńevvokundu-Karjalan hallindos lizävüi. Edvard Gylling (1935) dai muut suomelazet jovvuttih iäreh tazavallan johtopaikoil. Pahimbat oldih vuvvet 1937–38. Vähemistökuľtuuroin vuardo, vägehsiirrot Süväin-Veńale da tapandat zavodittihes. Vuvvel 1938 Kannanlakši liitettih Muurmannin oblastih.
Gyllingan sijale Karjalan Autonomizen Sotsialistizen Ńevvokundutazavallan johtoh tuli karjalaine Pavel Bušujev. Karjalan radio rubei tüönnüttämäh karjalankielistü programmua. Karjalan kieldü ruvettih muitengi suvaiččemah suomen kielen paikal da vuozil 1937–40 sille opittih luadie oma kirjukieli, kudamua sit käütettih gazietois da opastuskniigois. Uuzi kieli ei taki olluh ülen hüvin luajittu. Sih otettih liigu äijü lainihusanoi veńaspäi, gu kogo projektan pualinnugi oli erottua karjalazet suomelazis da lähendiä heidü muuh ńevvokundukuľtuurah. Karjalankielizeh opastukseh
siirdümizes onnestuttih ei hüvin da karjalazien vuitti Ńevvokundu-Karjalan rahvahas puoleni ielleh.
FIGUR. Karjalan Autonomizen Sotsialistizen Ńevvokundutazavaldan flagu 17.6.–29.12.1937. – http://flagspot.net/images/s/su-ru10f.gif
FIGUR. Karjalan Autonomizen Sotsialistizen Ńevvokundutazavaldan flagu 29.12.1937–31.3.1940. – http://flagspot.net/images/s/su-ru10k.gif
(Author: PETER HANULA. From Wikipedia, the free encyclopedia. GNU Free Documentation License 2006. – http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Ribbentrop-Molotov.svg.)
Talvivoinan (1939–40) peräs, Moskun rauhuos Suomi luovutti Veńale Raja- da Luadogan Karjalan sego Karjalankannaksen. Raja- da Luadogan Karjal liitettih ozakse Ńevvokundu-Karjalua, kudamas rodih Karjalais-Suomelaine Sotsialistine Ńevvokundutazavaldu (KSSŃT). Sen vedäjikse tuldih veńalaine Gennadi Kuprijanov da suomelaine Otto Kuusinen. Suomen kieli otettih tuaste opastuskielekse, gu pualinnu oli luadie muusgi Suomes sotsialistine. Uuzi ńevvokundutazavaldu oli Moskun tarkas kaččondas, eigo uuzii suomelazii alovehele hedi suadu. Suomen Ńevvokunduliitole luovuttamil alovehil 407 000 imehnistü, melgi kai eläjät, muutettih näit päivänlaskupuolele uuttu rajua. Vai suas suojärveläzes rodih ńevvokundurahvalazii. Ennepäi Raja-Karjalas elänüöt Suomen karjalankielizet azetuttih enimüölleh Pohjois-Pohjanmaale, Pohjois-Savoh, Kainuuh, Suvi-Savoh da Pohjois-Karjalah, mis hüö suadih peldoloi libo külmiä muadu ruavettavakse.
FIGUR. Talvivoinu ili Ńevvokunduliiton rünnistüs Suomeh v. 1939–40
(Author: [UNKNOWN]. From Wikipedia, the free encyclopedia. GNU Free Documentation License, NO DATE. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7a/Finnish_areas_ceded_in_1940.png.)
.png)
(Author: MIKKO PAANANEN. From Finnish Wikipedia. This image has been released into the public domain by its author, NO DATE. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/20/Flag_of_Karelo-Finnish_SSR_%281940%29.png.)
FIGUR. Karjalais-Suomelaizen Sotsialistizen Ńevvokundutazavaldan gerbu v. 1940–56
.PNG)
(Author: [UNKNOWN]. From Wikipedia, the free encyclopedia. This work is in the public domain because it has no copyright within the Russian Federation, NO DATE. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a7/COA_Karelo-Finnish_SSR_%281940-1956%29.jpg.)
DOKUMENTU. "Ńevvokunduliiton valdivogimnu", v. 1943 (1944)–55.
Ezitüs horan da orkestranke veńan kieleh. – http://download.sovmusic.ru/m32/ussr44.mp3
Liirikku veńan kieleh. – http://www.sovmusic.ru/text.php?fname=ussr44
Jatkovoinan aijal (1941–44) suomelazet vallattih luovutettu Karjal ičelleh da miehitettih vie puolet Päivännouzu-Karjalas. Miehitetüle alovehele nostatettih Anuksen radio, kudai tüönnütti suomen- da veńankielizen programman küllel i karjalankielistü programmua. Školat oldih suomenkielizii. Luovutettuh Karjalah muuttih järilleh 282 000 imehnistü. Uvves Moskun rauhuos (1944) Veńa otti ičelleh sego Päivännouzu-Karjalan sego Suomen endizet alovehet. Suomen kielen olendu Ńevvokundu-Karjalas paheni siidü, mi se oli olluh talvi- da jatkovoinan välil. Vuozil 1949–50 Karjalah muutti üli 25 000 ingerinsuomelastu.
FIGUR. Suomi da Ńevvokunduliiton pala, kudamua se v. 1941–44 miehitti
(Author: PUDEO / modified by KIMMO E. LAINE. From Finnish Wikipedia. The image has been released into the public domain by its first author, NO DATE / 2006. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/93/Suurin_Suomi.PNG.)
FIGUR. Lähendüs. Järilleh vallattu Suomen Karjal dai suurin vuitti Suomen miehittämäs palas Karjalais-Suomelastu Sotsialististu Ńevvokundutazavaldua da Leningradan oblastii
(Author: J. NIEMENMAA. From Wikipedia, the free encyclopedia. GNU Free Documentation License 2006. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/ff/Finnish_advance_in_Karelia_during_the_Continuation_War.png.)
FIGUR. Suomen da Ńevvokunduliiton väline Moskun rauhuonriäjites (1944), kudamua lujendettih Parižas v. 1947.
(Author: [UNKNOWN]. From Wikipedia, the free encyclopedia. GNU Free Documentation License, NO DATE. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/28/Finnish_areas_ceded_in_1944.png.)
DOKUMENTU. Suomen da Ńevvokunduliiton välizen Parižan rauhuonriäjiteksen tekstu. – http://www.kimmoelaine8b.blogspot.com
FIGUR. Suomen Ńevvokunduliiton valdah luovuttaman Karjalan siirdoväin azettamine päivänlaskupuolele uuttu rajua vuvves 1944 ielleh. – http://www.karjalanliitto.fi/2/kuvat/2.13.jpg
FIGUR. Ńevvokunduliitto omis vuoziloin 1947–91 rajois de jure da Baltiku, kudamua se miehitti, vuvven 1989 hallindujavoiteksen mugah. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a1/Soviet_Union_Administrative_Divisions_1989.jpg
DOKUMENTU. Tiedoloi Ńevvokundu-Karjalan alovehen da sen rajonoin alovehien muutandois v. 1944–74. – http://www.heninen.net/karjalantasavalta/adm_f.htm
FIGUR. Karjalais-Suomelaizen Sotsialistizen Ńevvokundutazavaldan flagu v. 1953–56.
Author: [UNKNOWN]. From Wikimedia Commons. "I, the author of this work, hereby release it into the public domain." NO DATE. – http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/84/Flag_of_the_Karelo-Finnish_SSR.svg/539px-Flag_of_the_Karelo-Finnish_SSR.svg.png
DOKUMENTU. "Karjalan-Suomelaizen Ńevvokundutazavallan valdivogimnu", 1950-luvun algu – v. 1956.
Tona. – http://www.nationalanthems.info/kar-ssr.mid
Liirikku suomen kieleh. – http://www.heninen.net/karjalantasavalta/vanhahymni_f.htm
Liirikku veńan kieleh. – http://www.heninen.net/karjalantasavalta/vanhahymni.htm
Vuvvel 1956 Veńan Karjal muutettih järilleh Karjalan Autonomizekse Sotsialistizekse Ńevvokundutazavallakse, kudamale rodih prezidentu (korgejiman ńevvokunnan paginmieskunnan paginanvedäi) karjalazes Pavelis Prokofjevas. Tazavallan školis ei vuozil 1958–63 opastettu ni vouže suomen eigo karjalan kieldü. Vuvvel 1963 suomi otettih järilleh opastusainehekse, a opastuskielennü on täh päivässäh olluh veńa. Kai Ńevvokundu-Karjalan ruadoelaigugi veńandettih. Suurin oza karjalazis da veńalazisgi külis tühjendettih vuvvel 1968. Kai niijen eläjät siirrettih rajonukeskuksih. Täs ühtevüös tühjettih i monet Vienan Karjalan kuuluzis perindeh- da runokülis. Karjalazien vuitti Ńevvokundu-Karjalan rahvahas on vuvves 1920 vuodeh 1989 tuldajes puolennuh kuvveskümmenes kümmeneh protsenttah.
DOKUMENTU. "Ńevvokunduliiton valdivogimnu" v. 1955–77 oli liirikattah, v. 1977–91 uvven liirikanke.
Ezitüs horan da orkestranke veńan kieleh. – http://download.sovmusic.ru/m32/gimnsssr.mp3
Liirikku veńan kieleh. – http://www.sovmusic.ru/text.php?fname=ussr2
Suomen Suvi-Karjalas rodih oma muakundu vuvvel 1958. Suomen Pohjois-Karjal tuaste oli anikko omannah liäninnü vuozil 1960–97. Suvi-Karjalas rodih tärgei tevollizuskeskus. Pohjois-Karjal taki joudui 1970-luvul nenga lujah elovunduolendah, ga sen 200 000 imehnizes läs 25 000 lähtettih Suvi-Suomeh libo Ruoččih.
Konzu Mihailas Gorbačovas rodih vuvvel 1985 Ńevvokunduliiton Kommunistizen Partien (ŃKP) paginanvedäi, zavodittihes Ńevvokunduliitos perestroiku da glasnosti. Karjalan Autonomine Sotsialistine Ńevvokundutazavaldu muutti oman nimen vuvvel 1990 Karjalan tazavallakse. Sen enzimäzennü prezidentannu ruadoi karjalaine Viktor Stepanov. Samal vuvvel alustettih mualiman ainut karjalankieline ńedäligaziettu ”Oma Mua”. Nügöi, gu kommunistuvaldu on Veńal sordunnuh, oza vuvvel 1968 tühjendetüis karjalazis pikkukülis ollah suadu uvvet eläjät. Karjalan kieldü on ruvettu elävüttämäh. Vuvves 1993 algajen sidä on opastettu kaikis nengozis školis, mis on karjalazii lapsii. Tverinkarielat ollah suadu kuľtuuruautonomii. Heijängi školis opastellah karjalua.
Vuvvel 1989 Karjalan tazavallas eli 79 000 karjalastu, keis 52 protsentua pagizi muamankielennäh karjalua. Vienankarjalaine da liügiläine toine toizenke puaksuh paistah veńua. I nuorilisto enimüölleh pagizou veńua: nuorii, 0–24 –vuodizii, muamankielizii karjalan kielen pagizijoi eläü Karjalan tazavallas 3800 hengie. Tverin Karielas tilanneh on parembi. Anuksen rajonas karjalazet ollah enemistönnü (62%). Suomes karjalan kielen pagizijoi on vähembi kui Veńal, da hüö ollah vahnoi. Suomen väinlaskendois karjal ei ni ole kieli, a suomen murreh. Suomesgi on taki vuvvel 1994 alustettu Karjalan Kielen Siebru. Helsingis luajitah biblienkiänätestü varzinkarjalan da livvin murdehile. Problemannu on, ga Suomes ei enämbi ole ühtenästü karjalankielistü alovehtu. Nenga kai projektat tämän kielen elävüttämizekse, paičči biblienkiänätesprojektu, ollah oldu ülen pienimuodozii da paikallizii. Elävüttämistoimis on taki keral i nuorilistuo. Ei Suomes eigo Karjalan tazavallas karjalan kieles ole vie rodinuhes virallistu kieldü. Molembil puolil rajua karjalan kielen hüväkse taki ruavetah äijü. Livvin kirjukielen muamo on Ľudmila Markianova da varzinkarjalan kirjukielen tuatto Pekka Zaikov.
SANASTOA
Karjal = Karjala, Карелияjuurevuo : juurevun = syventyä : syvennyn
juurevumine = syventyminen
Suomi : Suomen = Suomi, Финляндия
ńevvo = neuvo
ńevvokundu = neuvosto
Veńa = Venäjä, Россия
Ńevvokundu-Veńa = Neuvosto-Venäjä, Советская Россия
da = ja
karjalaine : karjalazien : karjalazet
istorii : istorien (– veń история) = historia
läs = noin
nügöi = nyt
iččenäistüö = itsenäistyä
peräs = jälkeen
Päivännouzu-Karjal = Itä-Karjala, карельская территория бывщих Архангельской и Олонецкой губернией
borčuija : borčuidih = taistella : taisteltiin
-väline : -välizet = -välinen
voinu : voinan (– veń война) = sota
heimovoinu : heimovoinat = heimosodat Suomen, Viron, suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen, karjalaisten, inkerinsuomalaisten ja Neuvosto-Venäjän välillä (1918–22)
riädie : riäjittih = solmia : solmittiin
riäjites = sopimus
Tartu : Tartun = Tartto, Тарту
linnu : linnas = kaupunki
Eesti = Viro, Eesti, Эстония
rauhus : rauhuon = rauha
rauhuonriäjites = rauhansopimus
suomelaine : suomelazet = suomalainen
veńalaine : veńalazen = venäläinen
kommunistu : kommunistat (– veń коммунист) = kommunisti
dai, sego = sekä
sego – sego = sekä – että
veńalaine : veńalazen = venäläinen
alustua : alustettih = perustaa : perustivat
miärävö = määräys
kommuunu : kommuunan (– veń коммуна) = kommuuni
Karjalan Ruadairahvahan Kommuunu = Karjalan Työkansan Kommuuni, Карельская Трудовая
Коммуна (1920–23)
kuuluo = kuulua
kuuluvuo : kuuluvuttih = tulla kuulumaan : tuli(vat) kuulumaan
volosti (– veń волость) = hallintokunta tsaari-Venäjällä
Anus = Aunuksenkaupunki, Олонец
Petroskoi = Petroskoi, Петрозаводск
Povenčču : Povenčan = Poventsa, Повенец
Kemi = Vienan Kemi, Кемь
ujezdu : ujezdois (– veń уезд) = kihlakunta
pinduala = pinta-ala
neliökilometru : neliökilometrua = neliökilometri
eräs : erähii = eräs
taki (– veń таки) = kuitenkin
ei taki = ei kuitenkaan
himoittua : ei himoittannuh = tehdä mieli : ei tehnyt mieli
liittüö = liittyä
nenga = niinpä
oza = osa
eläi : eläjis = asukas
nosta : nouzi = nousta : nousi
kabin : kabinah = kapina
rahvahannouzu = kansannousu
Karjalan rahvahannouzu = Karjalan kansannousu (1921–22)
jälgi : jälgennü = seuraus : seurauksena
kaikkiedah = yhteensä
päivännnouzukarjalaine = itäkarjalainen
puata : pageni = paeta : pakeni
imehnine : imehnizien = ihminen
jälgeläine : jälgeläzii = jälkeläinen
vie = vielä
-gi = -kin
eliä : eläü = elää (inf.) : elää (y.3.p.)
figur = kuvio (– veń фигура)
tekstu : tekstan (– veń текст)
aloveh = alue
muovostua : muovostettih = muodostaa : muodostettiin
autonomine = autonominen
sotsialistine (– veń социалистический) = sosialistinen
tazavaldu = tasavalta
ńevvokundutazavaldu = neuvostotasavalta
Karjalan Autonomine Sotsialistine Ńevvokundutazavaldu = Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta, Карельская Советская Социалистическая Республика (1923–40, 1956–90)
iel = edellä
mainita : mainittuloin = mainita : mainittujen
kundu = kunta
lizäkse = lisäksi
se : sih = se : siihen
liittiä : liitettih = liittää : liitettiin
vie = vielä
raudu : ravvan = rauta
dorogu : dorogan (– veń дорога) = tie
raududorogu = rautatie
Muurmannin raududorogu = Muurmannin rata
Pudož = Pudož, Пудож
Onega = Ääninen, Äänisjärvi, Онежское озеро
päivännouzurandu = itäranta
keral = mukana
suaha : sai = saada : sai
äijü = paljon
uuzi : uuttu = uusi
rahvas = kansa
a (– veń а) = mutta
enimüölleh = enimmäkseen
vepsäläine = vepsäläinen
vepsäläisaloveh = vepsäläisalue
rodiekseh : rodih (– veń родиться) = tulla (joksikin); syntyä, tapahtua
johto : johtos = johto
ruata : ruattih = työskennellä, toimia
kui = kuin, kuten
ennepäi = aiemmin
ainos = ainoastaan
politiekku : politiekas (– veń политика) = politiikka
puolistes = puolustus
puolistespolitiekku = puolustuspolitiikka
čurapolitiekku = ulkopolitiikka
Mosku : Moskun = Moskova, Москва
alaine : alazen = alainen
Ńevvokundu-Veńa = Neuvosto-Venäjä, Советская Россия
keskusjohto = keskusjohto
kaččuo : kačoi = katsoa : katsoi
tarku : tarkan = tarkka
tarkah = tarkasti
midä konzugi = mitä milloinkin
ruskei = punainen, punikki
suomen ruskiet = suomalaiset punaiset
luadie : luajittih = tehdä : tekivät
kehites = kehitys
elaigu : elaijan = elämä
kuľturnoi elaigu = kulttuurielämä
elovundutoimet : elovundutoimiloin = talous
rajonu : rajonoin (– veń район) = rajoni, piiri Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjällä
kulgie : kullettih = kulkea : kulkivat
rahvahallizus : rahvahallizuon = kansallisuus : kansallisuuden
rahvalaizus : rahvalaizuon = kansalaisuus : kansalaisuuden
rahvahallizusraja = kansallisuusraja
müö = myöten, pitkin
škola : školien (– veń школа) = koulu
opastuskieli = opetuskieli
käüttiä : käütettih = käyttää : käytettiin
suomi : suomie = suomi : suomea
eigo enämbi = eikä enää
veńa : veńua = venäjä : venäjää
čuari (– veń царь) = tsaari
valdu : vallan = valta : vallan
aigu : aijal = aika : aikana
meččü : mečän = metsä
meččütrusti = metsätrusti
anikko = jopa
torgu (– veń торговля) = kauppa
perti = huone
torguperti = kauppahuone
kapitalistine : kapitalistizis (– veń капиталистический) = kapitalistinen
Pohjoismuat : Pohjoismualois = Pohjoismaat : Pohjoismaissa
veńankieline : veńankielizet = venäjänkielinen
pürgie : pürrittih = pyrkiä : pyrittiin
algu : allus = alku : alussa
suomelaistua = suomalaistaa
suomevuo = suomalaistua
käüttö = käyttö
käütes = käytös
loikata : loikkai = loikata : loikkasi
oza = osa, kohtalo
luja oza = kova kohtalo
gu = kun, koska
arvella : arveldih = arvella, pitää jnkn
špionu : špionoikse (– veń шпион) = vakooja
Ńevvokundu-Karjal = Neuvosto-Karjala, Советская Карелия
muuttuakseh : muuttihes = muuttaa : muutti
amerikansuomelaine = amerikansuomalainen
müöhembin = myöhemmin
libo = tai
järilleh = takaisin
Tverin Kariela = Tverin Karjala, карельская территория Тверской области
Süväin-Veńa = Sisä-Venäjä
oppie : opittih = yrittää : yritettiin
kehittiä = kehittää
kirjukieli = kirjakieli
latinalaine : latinalaizet = latinalainen
bukvu : bukvat (– veń буква) = kirjain
Moskun oblasti = Moskovan oblasti, alue, Московская область
ozakundu = osasto
školaozakundu = kouluosasto
kursu : kursat (– veń курс) = kurssi
opastai : opastajile = opettaja
Lihoslavľ = Lihoslavľ Tverin alueella, Лихославль в Тверской области
oppikundu = opisto
opastaioppikundu = opettajaopisto
Kalinin, Tver = Kalinin, Tver; Калинин, Твер
pedagougine instituuttu (– veń педагогический институт) = kasvatusopillinen korkeakoulu
školittua (– школить) = kouluttaa
aśśoinhoidokieli = asiointikieli
julgasta : julgastih = julkaista : julkaistiin
opastuskirju : opastuskirjoi = oppikirja
gaziettu : gaziettoi (– veń газета) = sanomalehti
ühteskundu = yhteiskunta
ühteskunnalline = yhteiskunnallinen
sügüzü = syksy
ruveta : ruvettih = alkaa : alettiin
opastua = opettaa
kluassu : kluasal (– veń класс) = luokka
kirjuttai : kirjuttajien = kirjailija
kiändiä : kiänettih = kääntää : käännettiin
bibliotiekku (– veń библиотека) = kirjasto
luguperti = lukutupa
nomeru : nomerois (– veń номер) = numero
kuavakse = esimerkiksi
runoilii = runoilija
tuoteh = tuote
vallita = valita
rahvahalline = kansallinen
mis = joissa
kolmas : kolmanden = kolmas
Luadogan meri = Laatokka, Ладожское озеро
jälgeine = jälkeinen
talvivoinu : talvivoinassah = talvisota (1939–40)
muakundu = maakunta
pravoslaunoi (– veń православный) = ortodoksinen
luterilaine : luterilazen = luterilainen
ühtesruado = yhteistyö
ruadoniekku : ruadoniekkoi = työmies, työläinen
kai : kaiken = kaikki
suomenkieline : suomenkielizii = suomenkielinen
ei ni vouže (– veń ни вообще нет) = ei lainkaan
opastuskieli = opetuskieli
paheta : pahettih = huonontua : huonontuivat
hiľľakkazih = hiljalleen
sit = sitten
ravei = nopea
raviembah = nopeammin
Kontupohju : Kontupohjan = Kontupohja, Кондопога
bumuagu : bumuagan (– veń бумага) = paperi
kombinuattu : kombinuatan (– veń комбинат) = kombinaatti
bumuagukombinuattu = paperitehdas, paperikombinaatti
meččütevollizus = metsäteollisuus
kačondu : kačondah = valvonta
mužikku : mužikat (– veń мужик) = mies, talonpoika
vägeheze = väkisin
kolhoozu : kolhoozoih (– veń колхоз) = kolhoosi, yhteistalous
hallindo : hallindos = hallinto
lizävüö : lizävüi = lisääntyä : lisääntyi
jouduo : jovvuttih = joutua : joutuivat
iäreh = pois
johtopaikku : johtopaikoil = johtopaikka
kuľtuuru : kuľtuuroin (– veń культура) = kulttuuri
vähemistö = vähemmistö
vähemistökuľtuuru = vähemmistökulttuuri
vägehsiirdo = pakkosiirto
zavodiekseh : zavodittihes (– veń заводиться) = alkaa : alkoivat
Kannanlakši = Kantalahti, Кандалакша
Muurmannin oblasti = Murmanskin oblasti, alue, Мурманская область
tüönnüttiä = lähettää
programmu : programmua (– veń программа) = ohjelma
šuvaita : suvaiččemah = rakastaa; suosia
liigu äijü = liian paljon
lainihusana = lainasana
projektu : projektan (– veń проект) = projekti, suunnitelma
puali = päämäärä, maali
erottua = erottaa
lähendiä = lähentää
ńevvokundukuľtuuru = neuvostokulttuuri
onnestuo : onnestuttih = onnistua : onnistuttiin
ei hüvin = melko huonosti
vuitti (– veń выть) = osuus
puoleta : puoleni = vähetä : väheni
ielleh = edelleen
tverinkarielat = tverinkarjalaiset
rahvahalline rajonu = kansallinen piiri
miärätä : miärättih = määrätä : määrättiin
kirilline kirjaimikko = kyrillinen kirjaimisto
problemu (– veń проблема) = ongelma
školites = koulutus
uvvellehškolites = uudelleenkoulutus
čurah = ulos, ulkopuolelle, sivuun
tavalline : tavallizikse = tavallinen
veńankieline = venäjänkielinen
ńevvokunduškola = neuvostokoulu
lopettua : lopetettiih = lopettaa, lakkauttaa
ainut : ainavonnu = ainoa : ainoana
intelligentsii : intelligentsien (– veń интеллигенция) = älymystö
vangita = vangita
ristikanzu : ristikanzat (– крестянин) = ihminen
polttua : poltettih = polttaa : poltettiin
luovuttua = luovuttaa
Raja-Karjal = Raja-Karjala, бывщий Салмский уезд (Питкяратский район без деревни Погранкондуши и Суоярвский район без сел Вешкелица и Поросозеро)
Luadogan Karjal = Laatokan Karjala, Лахденпохъский и Сортавалский районы
Karjalais-Suomelaine Sotsialistine Ńevvokundutazavaldu = Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta, Карело-Финская Советская Социалистическая Республика (1940–56) vedäi : vedäjiksi = johtaja
ottua : otettih = ottaa : otettiin
hedi = heti
Ńevvokunduliitto = Neuvostoliitto, Советский Союз
imehnine : imehnistü = ihminen
melgi = melkein
päivänlasku = länsi
sada : suas = sata : sadasta
Suojärvi = Suojärvi, Суоярви
suojärveläine = suojärveläinen
ńevvokundurahvalaine = neuvostokansalainen
azettuo = asettua
Pohjois-Pohjanmaa = Pohjois-Pohjanmaa, Северная Похьянма
Pohjois-Savo = Pohjois-Savo, Северное Саво
Kainuu = Kainuu, Кайну
Suvi-Savo = Etelä-Savo, Южное Саво
külmü mua = uudismaa
ruadua = viljellä, raivata
jatkovoinu : jatkovoinan = jatkosota (1941–44)
miehittiä = miehittää
nostattua = perustaa
kudai : kudaman = joka
küllel = ohella
i (– veń и) = myös
karjalankieline : karjalankielistü = karjalankielinen
järilleh = takaisin
olendu = asema
üli = yli
ingerinsuomelaine = inkerinsuomalainen
prezidenttu : prezidentan (– veń президент) = presidentti
korgejin ńevvokundu = korkein neuvosto
paginmieskundu = puhemiehistö
paginanvedäi = puheenjohtaja
korgejiman ńevvokunnan paginmieskunnan paginanvedäi = korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja
opastusaineh = oppiaine
ruadoelaigu = työelämä
veńandua : veńandettih = venäläistää : venäläistettiin
siirdiä : siirrettih = siirtää : siirrettiin
rajonukeskus = piirikeskus
täs ühtevüös = tässä yhteydessä
tühjetä : tühjettih = tyhjetyä : tyhjentyivät
kuulužu : kuuluzis = kuuluisa
perindehkülä = perinnekylä
runokülä = runokylä
tuaste = taas
liäni = lääni Suomessa
tevollizuskeskus = teollisuuskeskus
elovunduolendu = taloudellinen asema
Suvi-Suomi = Etelä-Suomi, Южная Финляндия
Ruočči = Ruotsi, Швеция
konzu = kun
kommunistine = kommunistinen
partii : partien (– veń партия) = puolue
Ńevvokunduliiton Kommunistine Partii = Neuvostoliiton Kommunistinen Puolue
Karjalan tazavaldu = Karjalan tasavalta, Республика Карелия
mualimu : mualiman = maailma
ńedäligaziettu = viikkosanomalehti
ńedäližurnualu = viikkolehti
sorduo : on sordunnuh = kaatua, sortua
elävüttiä = elvyttää
nengoine : nengozis = sellainen
autonomii : autonomien (– veń автономия) = autonomia
kuľtuuruautonomii = kulttuuriautonomia
opastella = opiskella
ken : ket : keis = joka (ihmisestä)
protsentu : protsentua (– veń процент) = prosentti
paista : pagizi = puhua : puhui
muamankieli = äidinkieli
muamankieline = äidinkielinen
liügiläine = livviläinen, aunuksenkarjalainen
toine toizenke = keskenään
puaksuh = usein
nuorilisto = nuoriso
tilanneh = tilanne
Anuksen rajonu = Aunuksen rajoni, piiri, Олонецкий район
enemistö = enemmistö
vähembi = vähemmän
väinlaskendu : väinlaskendois = väestönlaskenta
ei ni = ei edes
murreh = murre
Karjalan Kielen Siebru = Karjalan Kielen Seura
Helsinki : Helsingis = Helsinki, Хельсинки
Biblii : Biblien (– veń Библия) = Raamattu
kiänätes = käännös
biblienkiänätes = raamatunkäännös
varzinkarjal = varsinaiskarjala
ga = että
ei enämbi = ei enää
ühtenäine = ühtenästü = yhtenäinen
paičči = paitsi
biblienkiänätesprojektu = raamatunkäännösprojekti, -suunnitelma
pienimuodoine : pienimuodozii = pienimuotoinen
paikalline : paikallizii = paikallinen
viralline : virallistu = virallinen
vägimiärü = väkiluku
beloruusu : beloruusoi (– veń белорус) = valkovenäläinen
ukrainčču : ukrainčoi (– veń украинец : украинца) = ukrainalainen
puolalaine : puolalazii = puolalainen
tatuaru : tatuaroi (– veń татар) = tataari
čuvassu : čuvassoi (– veń чувас) = tšuvassi
litvalaine : litvalazii = liettualainen
jeürei (– veń еврей) = juutalainen
mordvalaine : mordvalazii = mordvalainen
tuagei : tuagien = tiheä
väintuagevus = väentiheys
linnu : linnan = kaupunki
linnottumisasteh = kaupungistumisaste
tiluai : tiluajii = tilaaja
televiiďenii : televiiďenien (– veń телевидение) = televisio
radio (– радио) = radio
rekluamu : rekluaman (– veń реклам) = mainos
lugumiärü : lugumiärän = lukumäärä
siirdovägi = siirtoväki
.png){kind=link}
.jpg){kind=link}
